Teoriasta toiminnaksi - miten toteuttaa ajattelua kehittävää opetusta?

Kuten todettua, hankkeemme perustuu viidelle prinsiipille:

1. Ajattelu on tehtävä havaittavaksi.

2. Oppilailla on oltava aikaa ja mahdollisuuksia ajatella.

3. Eri ajattelutaidot on nimettävä.

4. Oppilaiden ajattelua on arvostettava.

5. Oppiaineiden sisällöt ovat ajattelun aineksia.

Näiden prinsiippien ehdottomasti paras puoli on se, että ne eivät vaadi yhtään enempää resursseja tai välineitä, kuin mitä opettajalla on käytössä missä tahansa luokassa. Kyse on tiivistettynä siitä, miten opettaja toimii luokassa ja millaisen toimintakulttuurin hän luokkaan, yhdessä oppilaiden kanssa, luo.

Miten sitten opettaja voi käytännössä toteuttaa prinsiippien mukaista opetusta?

Tällä viikolla Akaan kouluissa alkoi viisi viikkoa kestävät oppimiskokonaisuudet, joiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa käytämme hyödyksi koulutuksissa oppimaamme. Oppimiskokonaisuudet rakentuvat siis oppilaiden päämärätietoiseen ajattelutaitojen tukemiseen ja kehittämiseen. Kokonaisuuden suunnittelu toteutettiin joko parin kanssa tai pienissä ryhmissä, jotka opettajat itse muodostivat esim. omien kiinnostusten, luokkatasojen tai koulujen mukaisesti. Kokonaisuutta ei siis välttämättä toteuteta yhdessä, vaikka suunnittelu yhdessä tehtiinkin.

Itselläni on aivan älyttömän upea mahdollisuus, että pääsen seuraamaan näiden oppimiskokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta. Roolini on ensisijaisesti tukea, auttaa ja ohjata opettajia, mutta myös toimia ns. ulkopuolisina silminä. Kuten kaikki opettajat tietävät, keskellä  tuntia on vaikea havaita kaikkea mitä luokassa tapahtuu. Ja varsinkin sitä, miten itse toimii.

Tulevina viikkoina esittelemme näitä kokonaisuuksia ja niiden vaiheita. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on kaksi kokonaisuutta, joita sain olla alkuviikosta seuraamassa. Näitä kokonaisuuksia yhdistää myös kaksi piirrettä

•  Eri-ikäiset oppilaat toimivat yhdessä
• Vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä tavoitteita

Kalevalan kimpussa

Päivi Peltoniemi ja Liisa Asikainen

Jaksolla eskarit ja ysit yhdessä tutustuvat Kalevalaan. Oppilaat työskentelevät n. 6 henkilön ryhmissä. jotka tapaavat vähintään kerran viikossa. Yhteisten tuntien lisäksi lapset tutustuvat Kalevalaan myös ns. omilla tunneilla, jolloin voidaan varmistaa ikäkaudelle tarkoituksenmukainen toiminta.

Tavoitteet

1. Oppilas harjoittelee asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen ja suunnittelemaan sitä.

2. Oppilas pyrkii kuuntelemaan toisia ja tuomaan oman mielipiteensä rakentavasti esiin erilaisissa ryhmissä.

3. Oppilas tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, Kalevalaan, ja oppii tuntemaan niin Kalevalan tarinoita kuin henkilöitä, myös sen merkitystä nykysuomalaisille.

4. Oppilas tutustuu Kalevalaan ainakin kuvallisessa, auditiivisessa ja sanallisessa muodossa.

5. Oppilas pyrkii löytämään oman mielenkiinnonkohteensa Kalevalassa ja perehtymään siihen tarkemmin.

6. Oppilas saa kokonaiskuvan Kalevalan juonesta, henkilöistä ja kielestä.

Aloitus

Oppilaat pelasivat aluksi salapoliisia eli etsivät asioita, jotka yhdistää heitä. Tavoitteena oli löytää kolme yhteistä asiaa, joiden pohjalta he keksivät ryhmälleen nimen. Tämän jälkeen oppilaat katsoivat kuvaesitystä Kalevalaa käsittelevistä maalauksista.

Kuvien tarkistelun jälkeen ryhmissä he miettivät ja  keskustelivat kuvista kolmessa vaiheessa:

1. Mitä jo tiesit Kalevalasta?

2. Mitä uutta huomasit/ajattelit?

3. Mitä kysymyksiä kuvat sinussa herättivät?

Tämä on blogissa aikaisemmin esitellyn Yhdistä-Haasta-Kysy rutiinin sovellus, jonka tavoitteena opettajan näkökulmasta on määrittää:

1. Mitä oppilaat aiheesta jo valmiiksi tietävät?

2. Mitä uutta valitusta sisällöstä oppilaat havaitsevat/ajatteleva?

3. Mikä oppilaita aiheessa/aineistossa kiinnostaa?

Opettajien ajatuksia

Kun oppilaiden odotetaan asettavan omalle työskentelylle tavoitteet, heille tulee kertoa opettajan asettamista oppiaineiden tavoitteista ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteista. Näin oppilaiden on mahdollista nivoa omat tavoitteet Kalevalan antamiin mahdollisuuksiin ja opettajan oppimiskokonaisuudelle hahmottelemaan tavoiteverkostoon. Toiminnalle rakentuu kehys, jonka sisällä voidaan Kalevala-teemalla ja erilaisilla työskentelytavoilla ”herkutella”.

On se vaan hienoa, kun luokassa on monta opea paikalla. Siitä tulee turvallinen olo ja avoimessa vuorovaikutuksessa opetustilanteessa opettajat pystyy mallintamaan, kuinka tilanne rakentuu, eikä kysymyksessä ole ”sirkushuvia” oppilaille.

Jakson aloituksen jälkeen mietin, miksi työskentely Kalevala -oppimiskokonaisuuden tiimoilta tuntui niin hyvältä ja haastoi minua yhä tarkemmin pohtimaan työskentelytapoja ja kaikkia erilaisia mahdollisuuksia. Tunnen melkoisen hyvin esiopetuksen suunnitelman ja kohtuullisesti jo ryhmäni lapset. Esiopetuksessani eri oppiaineet ovat pilkkoneet työskentelyäni irrallisiksi ”hetkiksi”; aamuhetki, kirjainhetki, jumppahetki, matikkahetki, kuvishetki, jne. Nyt Kalevala antaa sideaineen työskentelylle.

Ehkä suurin haasteemme on se, että miten saamme yhteiset kokoontumiset sellaisiksi, että niissä oppi sekä eskari että ysiluokkalainen.

Säännöt peliin!

Anne Huopainen ja Maria Toivonen

Jaksolla eka- ja tokaluokkalaiset tutustuvat sääntöihin ja niiden merkitykseen peleissä ja ylipäätään elämässä. Oppilaat toimivat kolmen hengen sekaryhmissä kaksi kertaa viikossa. Yhteisten tuntien lisäksi molemmissa luokissa aihetta käsitellään myös muissa käytännön tilanteissa, jolloin opitun siltaaminen mahdollistuu.

Tavoitteet

1. Harjoittelen tekemän yhteistyötä toisten kanssa.

• Kuuntelen toisten mielipiteitä. 
• Ilmaisen rohkeasti omia mielipiteitäni ja ajatuksiani. 
• Harjoittelen sopimaan tilanteissa, joissa olemme asioista eri mieltä. 

2. Tutkin sääntöjä ja säännönmukaisuuksia.

• Mihin sääntöjä tarvitaan? 
•  Mitä jos sääntöjä ei olisi tai jos sääntöjä ei noudateta? 
• Luomme ryhmällemme omat säännöt. 

3. Suunnittelen, toteutan ja arvioin yhteisen pelin ryhmäni kanssa.

Aloitus

Jakso aloitettiin keskustelemalla sääntöjen merkityksestä erilaisissa peleissä. Jakson tavoitteiden ja käytänteiden kertomisen jälkeen oppilaat pelasivat erilaisia lautapelejä. Aikuisten rooli kysellä ryhmiltä heidän pelatessaan pelin säännöistä ja niiden soveltamisesta. Useassa ryhmässä pelin oikeat säännöt kyllä tunnettiin, mutta lapset silti sopivat omat säännöt. Piti kuitenkin pitää huoli siitä, että jokainen pelissä ollut tiesi millä säännöillä pelataan.

Torstaina oppilaat harjoittelivat yhteistyötä ja ongelmanratkaisua spagetin kanssa, aivan kuten opettajansa kuukausi sitten. Harjoitteen jälkeen he pohtivat yhteistyön merkitystä.

Opettajien ajatuksia

Työskentely työparina antaa mallin myös oppilaille yhteistyön tekemisestä sekä ideoiden ja ajatusten jakamisesta, joka meillä on isona tavoitteena jaksolle. Lapset ovat tehneet hienoja havaintoja yhteistyöstä ja sen toimimisesta.

Vili Kurkela