Siirry pääsisältöön

Akaa



Akaassa ajattelutaitoihin tutustuminen aloitettiin koko kunnan opettajien yhteisessä VESO:ssa elokuussa 2017. Yhteensä noin 140 esi- ja peruskouluopettajaa pohti päivän aikana kouluttaja Päivi Nilivaaran johdolla seuraavia kysymyksiä:


Mitä ajattelu on?

Mitä oppimaan oppiminen on?

 Mitä hyötyä niistä on?

 Miten niitä voidaan opettaa?

 Miten niitä arvioidaan?

Millainen on hyvä ajattelija?



Tavoitteena oli siis määritellä OPS:n laaja-alaisen osaamisen ensimmäistä tavoitetta. VESO päivän jälkeen jatkoimme edellisenä keväänä intensiivikoulutukseen ilmoittautuneiden kanssa ajattelutaitojen tutkimista syyslukukauden. Koulutukseen ilmoittautui 36 innokkasta opettajaa, jokaisesta Akaan kahdeksasta koulusta. Mukana koulutuksessa on esiopettajia, erityisopettajia, luokanopettajia, aineopettajia ja rehtoreita eli täydellinen kirjo esi- ja peruskoulun rautaisia ammattilaisia.





"Ajattelu on oppimisen ydin, oppiminen on ajattelun ydin"


Syyslukukauden aikana Akaassa oli yhteensä kuusi koko päivän koulutusta, joissa tutustuimme yhä tarkemmin ajattelutaitoihin ja oppimaan oppimiseen. Koulutuksen tavoitteena on ollut tarjota opettajille sekä teoriaa oppilaiden ajattelusta ja oppimisesta, että käytännön esimerkkejä niiden tukemisesta esimerkiksi observoinnin avulla.




"Olen haastanut oppilaita enemmän perustelemaan vastauksiaan esittämällä lisäkysymyksiä"


Tieteen ja käytännön esimerkkien lisäksi koulutuksen yhtenä merkittävänä osana ja tavoitteena on ollut se, että opettajat tulisivat tietoisiksi omista työtavoistaan ja käytänteistään. Tähän on pyritty runsaalla itsensä tarkkailutehtävillä ja reflektiolla. Ajatuksena on ollut, että ainoastaan tulemalla tietoiseksi omista rutiineista voi niitä pyrkiä kehittää toivomaansa suuntaan.




"Nämähän toimii erilaisina silmälaseina"


Akaassa koulutusten viitekehyksenä on toiminut Ron Ritchhartin luoma Cultures of Thinking eli vapaasti suomennettuna Ajattelun toimintakulttuuri. Ritchhartin mukaan koulun toimintakulttuuria ohjaa kahdeksan eri voimaa, joita tarkastelemalla voidaan oppilaiden ajattelun kehitystä tukea mahdollisimman hyvin:


















CoT:in lisäksi olemme koulutuksissa tutustuneet useisiin lukuisiin muihin tutkimuksiin ja teorioihin aina oppimisen klassikoista (esimerkiksi Piaget, Vygotsky ja Bloom) tuoreisiin kotimaisiin tuloksiin (esimerkiksi Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen julkaisut). Tavoitteena onkin nimenomaan ollut tutkia oppimista ja ajattelua mahdollisimman monesta eri suunnasta ja lähestymistavasta eikä toteuttaa yhtä mallia tai ohjelmaa, vaan luoda omia toimivia käytänteitä ja mallia.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Opettaja oppimisen ohjaajana

Akaan DA-opettajat viettivät viime perjantain ja lauantain Viialan Palokärjessä syventäen tietämystään ajattelutaidoista ja pohtien opettajan roolia. Mitä OPS:ssa todella lukee? Viime kuukausina mediassa on useaan otteeseen kommentoitu Perusopetuksen opetussuunnitelmaa 2014, joten perjantaina työskentelyn lähtökohtana oli jälleen kerran OPS. Tutkimme erityisesti OPS:n lukuja 2.3 oppimiskäsitys, 3.3 Laaja-alainen osaaminen ja 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat, lisäksi luimme myös Perusopetuslakia. Pyrimme löytämään hankkeen tavoitteisiin liittyviä ohjeita ja normeja. Tiivistettynä voidaan todeta, että opettajan tulee ohjata oppilaan ajattelua ottaen huomioon yksilön kehitysvaihe ja yksilöllisyys. Tämä on usein vaikeaa arjessa, sillä koulujen toimintakulttuuri, käytänteet ja resurssit eivät välttämättä tue näitä tavoitteita. Tämä korosti hakkeen merkitystä, sillä juuri näihin em. ongelmiin pyrimme luomaan ratkaisuja. Miten tukea oppilaiden ajattelua? Palauttelimme mieliin A
Lähetä kommentti
Lue lisää

Teoriasta toiminnaksi - miten toteuttaa ajattelua kehittävää opetusta?

Kuten todettua, hankkeemme perustuu viidelle prinsiipille: 1. Ajattelu on tehtävä havaittavaksi. 2. Oppilailla on oltava aikaa ja mahdollisuuksia ajatella. 3. Eri ajattelutaidot on nimettävä. 4. Oppilaiden ajattelua on arvostettava. 5. Oppiaineiden sisällöt ovat ajattelun aineksia. Näiden prinsiippien ehdottomasti paras puoli on se, että ne eivät vaadi yhtään enempää resursseja tai välineitä, kuin mitä opettajalla on käytössä missä tahansa luokassa. Kyse on tiivistettynä siitä, miten opettaja toimii luokassa ja millaisen toimintakulttuurin hän luokkaan, yhdessä oppilaiden kanssa, luo. Miten sitten opettaja voi käytännössä toteuttaa prinsiippien mukaista opetusta? Tällä viikolla Akaan kouluissa alkoi viisi viikkoa kestävät oppimiskokonaisuudet, joiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa käytämme hyödyksi koulutuksissa oppimaamme. Oppimiskokonaisuudet rakentuvat siis oppilaiden päämärätietoiseen ajattelutaitojen tukemiseen ja kehittämiseen. Kok
Lähetä kommentti
Lue lisää

"Mulla ois pari kysymystä..."

Näillä sanoilla alkoi 5. luokkalaisten tunti tänään, kun kysyin heti alkuun tapani mukaan onko oppilailla jotain sellaista mielen päällä, joka on käsiteltävä ennen siirtymistä tunnin aiheeseen. Yleensä keskustelu alkaa tunteilla tai viikonlopun suunnitelmilla. Oppilas jatkoi: "joita oon miettinyt tässä viikolla. Kirjoitin ne muistiin, että en vaan unohtaisi." Jo tässä vaiheessa leveä hymy levisi huulilleni: yksi tavoitteista toteutunut! "Mä oon miettinyt, että mikä oli ihan ensimmäinen alkuaine?" Samalla kun kirjoitan oppilaan kysymystä taululle hymy oli jo korvissa: toinen tavoite toteutunut! Maltoin kuitenkin kysyä tarkentavan kysymyksen: "Mitä tarkoitat ensimmäisellä? Määrittele termi ensimmäinen." "No siis ihan alussa, kun koko universumi on syntynyt." Selvä, huh huh. Kevyt aloitus. Eivät taaskaan päästä helpolla. Tavoite saavutettu! "Sitten oon miettinyt, että mistä vesi on tullut maapallolle?" 
Lähetä kommentti
Lue lisää