Tietoja hankkeesta

Hankkeen kuvaus

Digiajan ajattelijat on Opetushallituksen rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää koulujen toimintakulttuuria, arviointia, pedagogiikkaa sekä oppimisympäristöjä. Hankkeessa on mukana yhteensä 14 perusasteen koulua Akaasta, Lappeenrannasta sekä Liperistä ja hankkeen budjetti on 360 000 euroa, josta OPH:n osuus on 288 000 euroa. Kaksivuotisella hankkeella pyritään tukemaan oppilaiden ajattelutaitojen kehittymistä lisäämällä opettajien tietoja ajattelun prosesseista ja oppimaan oppimisesta. Ajattelutaitojen kehittämisessä mukana on yli 400 opettajaa, joista noin neljännes osallistuu intensiivikoulutukseen. 

Tavoitteet

Tavoitteena on luoda ja kehittää osallistujien kesken toimintatapoja, joiden avulla oppilaat oppivat itse ajattelemaan, arvioimaan omaa ajatteluaan ja jakamaan ajatuksiaan muiden kanssa. Jokainen mukana oleva kunta suunnittelee oman koulutuksensa ja toimintansa tukemaan paikallisia painotuksia ja tavoitteita. Opettajien verkostoituminen oman kunnan sisällä sekä kuntien välillä on merkittävä osa hanketta, jotta eri koulujen osaaminen leviää mahdollisimman laajalle.    

Hankkeen prinsiipit

Prinsiipit ohjaavat hankkeen kaikkea toimintaa, aina opettajien koulutuksista oppituntien toteuttamiseen. Prinsiipit on muodostettu siten, että niiden toteuttaminen ei vaadi erityisiä resursseja tai materiaaleja. Hankkeessa aikana pyrimme luomaan, kokeileemaan ja kehittämään käytänteitä, jotka noudattavat prinsiippejä.

Alla on lyhyet määritelmät prinsiipeistä ja yksinkertaisia esimerkkejä siitä, miten ne käytännössä oppitunneilla näkyvät.

1. Ajattelu on tehtävä havaittavaksi

Oppilaan ajattelu on saatava havaittavaksi, jotta voimme ohjata ja kehittää sitä haluttuun suuntaan. 

Käytännössä:

Ajatusten kirjaamista tai piirtämisestä ja niiden jakamisesta muille.

2. Oppilailla on oltava aikaa ja mahdollisuuksia ajatella

Opettajan on luotava oppitunneille tilaa ja aikaa oppilaiden ajattelulle, jotta he voivat kehittää eri ajattelutaitojaan. 

Käytännössä:

Nopeus ei ole tärkeintä ja opettaja ei ajattele oppilaiden puolesta.

3. Eri ajattelutaidot on nimettävä

Opettajan palautteen tulisi ensi sijaisesti kohdistua taitoon, jota oppilas käyttää. 

Käytännössä:

"Taitavasti verrattu ja päätelty." tai "Hyvin perusteltu."

4. Oppilaiden ajattelua on arvostettava

Opettajan on kuunneltava ja kunnioitettava oppilaiden ajatuksia, jotta voimme luoda ilmapiirin ja toimintakulttuurin, jossa oppilaat uskaltavat ja haluavat tuoda ajatteluaan havaittavaksi. 

Käytännössä:

Oppilaiden kanssa läsnäoloa ja heidän ajatusten kuuntelua.

5. Oppaineiden sisällöt ovat ajattelun aineksia

Ajattelu ja oppiminen ovat sidoksissa oppiaineiden sisältöihin. Ajattelutaitoja ei siis harjoitella ns. tyhjiössä.

Käytännössä:

Ajattelutaitoja kehitetään ja harjoitellaan osana oppiaineiden opiskelua eikä erillisenä ohjelmana. Oppiaineiden välille pyritään muodostaam yhteyksiä.

Miksi ajattelutaitoja ja oppimaan oppimista?

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) mainitaan ensimmäisenä laaja-alaisen osaamisen tavoitteena Ajattelu ja oppimaan oppiminen. Informaation levittämisen nopeuden ja saatavuuden kasvun vuoksi tiedonhaun merkitys on noussut 2000-luvulla suureen roolin myös peruskoulussa. Ihmiset tarvitsevat tulevaisuudessa kuitenkin todennäköisemmin ajattelutaitoja kuin pelkkää tiedonhakua tai ulkomuistista hallintaa. Tärkeämpää tulee olemaan se, miten tietoon suhtaudutaan ja mitä sillä tehdään. On siis perusteltua väittää, että näiden taitojen tulisi olla oppimisen keskiössä. Näitä oppilaiden taitoja ja valmiuksia pyrimme hankkeessa kehittämään.


Yhteistyötahot

Hankkeeseen sisältyvä koulutus ja käytännön toiminta perustuu tuoreeseen kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen oppimista ja ajattelusta sekä niiden kehittymisen tukemisesta. Merkittävimpänä yhteistyökumppanina toimii Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus, joka tuottaa hankkeen toiminnasta tutkimusta. Tutkimukseen osallistuu pitkittäistutkimuksena sekä oppilaita että opettajia. Toinen merkittävä yhteistyökumppani on Vanhempainliitto, jonka kanssa yhteistyönä pyritään lisäämään vanhempien tietoisuutta ajattelusta ja sen kehityksen tukemisesta. Hankkeen pääkouluttajana toimii Päivi Nilivaara Innoline Oy:stä. Nilivaara kouluttaa jokaisen osallistujakunnan opettajia ajattelutaitojen saloihin.