Siirry pääsisältöön

Lappeenranta

Lappeenrannasta hankkeeseen osallistuvat Lappeen koulu ja Joutsenon koulu. 

Painopistealueenamme on löytää malleja ja reflektointityökaluja laaja-alaisten taitojen kehittämiseen. Olemme työstäneet syyslukukauden materiaalia, jotka auttavat laaja-alaisten taitojen arvioinnissa. Tällä hetkellä mallinnamme opintokokonaisuuksia/tuokioita, joissa ajattelun taitojen harjoittaminen on keskiössä. Tulossa on konkreettinen ja mielenkiintoinen opetuksen suunnittelun työkalu, joka tuo helpotusta myös arviointiin. Etsimme sekä tuotamme ratkaisuja sekä työkaluja laaja-alaisten taitojen oppimisen arvioinnin helpottamiseksi - osana oppiaineen arviointia. Julkaisemme tuotoksemme ensimmäistä kertaa Etelä-Suomen opetuksen ja kasvun tuen seminaarissa Lappeenrannassa ”Askarruttaako arviointi" - työpajassa sekä www.älliä.fi-osoitteessa. 
Pysykää kuulolla!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Opettaja oppimisen ohjaajana

Akaan DA-opettajat viettivät viime perjantain ja lauantain Viialan Palokärjessä syventäen tietämystään ajattelutaidoista ja pohtien opettajan roolia. Mitä OPS:ssa todella lukee? Viime kuukausina mediassa on useaan otteeseen kommentoitu Perusopetuksen opetussuunnitelmaa 2014, joten perjantaina työskentelyn lähtökohtana oli jälleen kerran OPS. Tutkimme erityisesti OPS:n lukuja 2.3 oppimiskäsitys, 3.3 Laaja-alainen osaaminen ja 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat, lisäksi luimme myös Perusopetuslakia. Pyrimme löytämään hankkeen tavoitteisiin liittyviä ohjeita ja normeja. Tiivistettynä voidaan todeta, että opettajan tulee ohjata oppilaan ajattelua ottaen huomioon yksilön kehitysvaihe ja yksilöllisyys. Tämä on usein vaikeaa arjessa, sillä koulujen toimintakulttuuri, käytänteet ja resurssit eivät välttämättä tue näitä tavoitteita. Tämä korosti hakkeen merkitystä, sillä juuri näihin em. ongelmiin pyrimme luomaan ratkaisuja. Miten tukea oppilaiden ajattelua? Palauttelimme mieliin A

Teoriasta toiminnaksi - miten toteuttaa ajattelua kehittävää opetusta?

Kuten todettua, hankkeemme perustuu viidelle prinsiipille: 1. Ajattelu on tehtävä havaittavaksi. 2. Oppilailla on oltava aikaa ja mahdollisuuksia ajatella. 3. Eri ajattelutaidot on nimettävä. 4. Oppilaiden ajattelua on arvostettava. 5. Oppiaineiden sisällöt ovat ajattelun aineksia. Näiden prinsiippien ehdottomasti paras puoli on se, että ne eivät vaadi yhtään enempää resursseja tai välineitä, kuin mitä opettajalla on käytössä missä tahansa luokassa. Kyse on tiivistettynä siitä, miten opettaja toimii luokassa ja millaisen toimintakulttuurin hän luokkaan, yhdessä oppilaiden kanssa, luo. Miten sitten opettaja voi käytännössä toteuttaa prinsiippien mukaista opetusta? Tällä viikolla Akaan kouluissa alkoi viisi viikkoa kestävät oppimiskokonaisuudet, joiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa käytämme hyödyksi koulutuksissa oppimaamme. Oppimiskokonaisuudet rakentuvat siis oppilaiden päämärätietoiseen ajattelutaitojen tukemiseen ja kehittämiseen. Kok

"Mulla ois pari kysymystä..."

Näillä sanoilla alkoi 5. luokkalaisten tunti tänään, kun kysyin heti alkuun tapani mukaan onko oppilailla jotain sellaista mielen päällä, joka on käsiteltävä ennen siirtymistä tunnin aiheeseen. Yleensä keskustelu alkaa tunteilla tai viikonlopun suunnitelmilla. Oppilas jatkoi: "joita oon miettinyt tässä viikolla. Kirjoitin ne muistiin, että en vaan unohtaisi." Jo tässä vaiheessa leveä hymy levisi huulilleni: yksi tavoitteista toteutunut! "Mä oon miettinyt, että mikä oli ihan ensimmäinen alkuaine?" Samalla kun kirjoitan oppilaan kysymystä taululle hymy oli jo korvissa: toinen tavoite toteutunut! Maltoin kuitenkin kysyä tarkentavan kysymyksen: "Mitä tarkoitat ensimmäisellä? Määrittele termi ensimmäinen." "No siis ihan alussa, kun koko universumi on syntynyt." Selvä, huh huh. Kevyt aloitus. Eivät taaskaan päästä helpolla. Tavoite saavutettu! "Sitten oon miettinyt, että mistä vesi on tullut maapallolle?"